Uusia kokemuksia ja hauskanpitoa

Viimeisiä päiviä viedään täällä Koh Taolla, sillä ajattelimme joko lauantaiaamusta tai viimeistään sunnuntaiaamusta suunnata Koh Phanganille. Koh Phangan on juuri se saari missä on ne täydenkuun-bileet, mutta onneksi meidän kohdalle ne eivät satu. Tarkoituksena olisi muutenkin suunnata jonnekin rauhallisemmalle rannalle, mistä löytyisi vain muutamia majoitusvaihtoehtoja. Tykkäämme kumpikin Jaakon kanssa enemmän rauhallisemmista kohteista kuin turistipaikoista. Koh Phanganilla olemme varmaankin kolme-neljä yötä ja sitten menemme Koh Samuille pariksi yöksi. Siellä olisi tarkoitus hieman shoppailla ja ostaa tarvittavia vaatteita yms. Australiaa varten, sillä Australiassa hinnat ovatkin sitten jo toista luokkaa. Phanganista ja Samuista voin sitten kirjoittaa oman blogitekstin, nyt voisin kertoa jotain kuulumisia täältä… :)

Viime viikon perjantaina Hanna ja Heini tulivat ilahduttamaan meitä tänne Koh Taolle. Perjantaina etsittiin tytöille majoitus ja tutustuttiin kartan avulla saareen sekä löhöttiin rannalla. Jaakko ehdotti että mentäisiin lauantaina kaikki tytöt yhdessä tekemään discover scuba diving eli ns. kokeilukurssi sukelluksesta. Sen avulla saisi kosketuksen sukeltamiseen ja näkisi onko sukellus se ”oma juttu”. Tytöt innostuivat ajatuksesta ja lauantaina heti aamusta meille opetettiin hieman teoriaa ja sukeltamiseen liittyviä juttuja. Tämän jälkeen menimme altaaseen harjoittelemaan ja tutustumaan varusteiden käyttöön. Meidän ryhmässä oli minun, Hannan ja Heinin lisäksi yksi ranskalainen tyttö. Opettajana meillä oli Jorma, joten saimme opetusta myös suomeksi mikäli joidenkin juttujen ymmärtäminen englanniksi tuotti vaikeuksia. Lisäksi Jaakko ja Pekka tulivat mukaan myös avustamaan, joten turvaa oli paljon lähellä. :) Allasopetus sujui hyvin ja lounaan jälkeen suuntasimme laivalla merelle ja pian olimmekin jo meressä polskimassa! Jännitti kyllä todella paljon, mutta oli hauskaa! Menimme kaikki rauhallisesti yhdessä köyttä pitkin alas ja pohjaan päästyämme lähdimme porukalla tekemään pienen sukelluslenkin. Syvemmälle mentäessä on normaalia että korvissa tuntee ikävää painetta, mutta sitä pitää tasata samalla tavalla kuin esim. lentokoneessa kun korvat menevät lukkoon. Nenästä vain kiinni ja puhaltaa niin että paine tasautuu. Hengitystekniikalla säädellään suurimmaksi osaksi sitä, millä korkeudella milloinkin sukelletaan meressä ja tämä tuotti aluksi hieman hankaluuksia, mutta kun ymmärsi idean niin sekin alkoi jo sujua. Maksimissaan taisimme käydä 11,5 metrissä. Ensimmäinen sukellus sujui yllättävän hyvin ja olin ylpeä itsestäni, että näiden kuuden viikon jälkeen mitä olemme täällä saarella olleet, niin uskalsin vihdoin ja viimein kokeilla sukeltamista! :) Osaltaan asiaan kyllä vaikutti tyttöjen tuleminen mukaan, oli kiva tehdä ja kokea jotain yhdessä!

Varusteiden kasaamista

Tiimikuva :)

Allasharjoittelua

Valmiina mereen!

Meidän sukellusporukka :)

Ensimmäisellä sukelluksella näkyvyys ei ollut mikään paras mahdollinen, mikä hieman ehkä harmitti. Näimme kuitenkin paljon uusia kaloja ja saimme kosketuksen sukeltamisesta. Ensimmäisen sukelluksen jälkeen vaihdoimme sukelluspaikkaa ja saimme halutessa tehdä myös toisen sukelluksen 700 bahtin hintaan. Halusin itse ehdottomasti tehdä myös toisen sukelluksen ja sekin sujui todella hyvin! Näimme paljon kaloja ja korallia ja pintaan päästyämme meille selvisi että olimme kuulemma nähneet hieman harvinaisempia kaloja, joita ei kovin usein onnistu täällä näkemään. Jee! Fiilikset sukellusten jälkeen olivat mahtavat ja kyllä itse ainakin tykkäsin sukeltamisesta kovasti. Toki ensimmäisten sukellusten mukana on aina paljon jännitystä ja stressiä, joten sukeltamisesta nauttisi varmasti vieläkin enemmän, jos sitä harrastaisi enemmän. Ehkä joskus tulevaisuudessa tulen vielä sukeltamaan, vaikea sanoa…  

Lauantaina illalla lähdettiin porukalla syömään ja istuttiin iltaa ja tulihan siinä aika moni drinksu otettua ;). Aamulla sitten nukuttiin pitkään ja päivä menikin löhöämiseen ja rentoutumiseen. Illalla sitten menimme pelaamaan minigolfia isolla porukalla ja Jaakko taisi voittaa sen kierroksen. Kauhean myöhään emme viitsineet sinä iltana valvoa, sillä heti maanantaiaamusta lähdimme kävelemään Shark Bayhin. Siellä kuulemma pystyy näkemään haita 9-10 ja 16-19 aikaan vuorokaudesta, joten yritimme tähdätä kello 10 sinne. Hait ovat siis sellaisia suhteellisen pieniä, eivät mitään megaisoja tappajahaita. :) Minä ja Heini snorklasimme siinä matalammalla ja Jaakko ja Hanna lähtivät snorklaamaan syvemmälle toiveena että näkisivät haita. Varmaankin tunnin verran Jaakko ja Hanna snorklasivat ja eivät onnistuneet näkemään yhtään haita. Olimme varmaankin tulleet hieman liian myöhään. Loppupäivän vietimme siinä lähellä olevalla pienellä biitsillä. Kotimatkalla kiipesimme vielä High baariin yhdelle oluelle ja kipuaminen sinne oli kyllä TODELLA hikistä hommaa! Naurettiin tyttöjen kanssa että jos haluaa kuvailla miten jyrkkä se mäki sinne ylös on, niin alaspäin mentäessä tuntuu kuin joutuisi istumaan paikallaan - niin kallellaan se mäki on. Pitkän päiväretken jälkeen kävimme vain syömässä ja muutamalla oluella, sitten nukkumatti tulikin jo silmiin. Tiistaina kävimme heti aamusta hieronnassa - ihanaa! Hanna otti aloevera hieronnan ja se näytti todella rentouttavalle. Me otettiin Heinin kanssa thai-hieronta ja Jaakko otti jalkahieronnan. Päivä makoiltiin tyttöjen kanssa Saireen rannalla. Mäkin olin ensimmäistä kertaa siellä rannalla ottamassa aurinkoa! Normaalisti olen tykännyt enemmän olla tässä meidän puolen rauhallisemmalla rannalla. Illalla sitten lähdettiin taas isolla porukalla syömään ja jäätiin istumaan iltaa Saireen puolelle. Aamuun asti sekin ilta sitten meni ja hauskaa oli! :) Keskiviikko aamusta tytöt sitten jatkoivat matkaa Samuille. Tosi haikeaa oli hyvästellä heidät, sillä meillä oli niin huippuhauskaa yhdessä täällä. Kiitos tytskyille vielä kerran! <3

Tytskyjen vika ilta

Keskiviikkona illasta juhlat sitten jatkuivat, kun Jaakolla oli snorkkelitesti. Tämä tarkoittaa, että dive masteriksi valmistuvat joutuvat juomaan sellaisen pienen ämpärillisen viinaa snorkkelin kautta. Hauskinta siinä on se, etteivät he pysty hengittämään nenän kautta, koska maski on naaman päällä. Lisäksi tapahtumaan kuuluu muitakin kilpailuja ja tehtäviä joita DM-tyypit joutuvat tekemään ja samalla tietysti myös juomaan. Hyvin Jaakko testistä selvisi, mutta ennen 23 olimme jo nukkumassa. Sen verran hyvin kilpailujen juomat vaikuttivat, heh.

Snorkkelitesti

Sellaista tänne kuuluu, hauskaa on siis ollut! :) Seuraavan blogikirjoituksen voin tehdä sitten Koh Phanganin ja Koh Samui reissujen jälkeen. Se kirjoitus tuleekin sitten jo Australiasta! Jännää! Uskomattoman nopeasti on aika täällä kilpikonnasaarella vierähtänyt, mutta tuntuu kyllä kivalta jatkaa taas reissua ja päästä näkemään uusia maisemia.

ps. Laitoin kuvan yhdestä liskosta, joka asustelee tässä meidän huoneen lähettyvillä. Iltaisin sen voi aina joskus bongata ulkoseinältä. Ei ihan niin pieni lisko, mutta kiltti se kuitenkin varmasti on. :)

Päiväretkiä!

Parisen viikkoa sitten, juuri ennen sairastumistani, vuokrattiin mönkijä ja lähdettiin kiertämään Koh Taon eri rantoja ja katsomaan miltä saari näyttää. Aluksi suunniteltiin että oltaisiin otettu joku motskari tai joku hieman tehokkaampi kuin skootteri, jottei hyydyttäisi mäkiin. Loppujen lopuksi päädyttiin kuitenkin nelipyöräiseen, koska sellainen kulkuneuvo tuntui ainakin musta turvallisemmalta. Lähdettiin heti aamusta huristelemaan saaren pohjoisosaa kohti ja matkalla käytiin parilla näköalapaikalla, joista maisemat olivat huikeat! Toiselle näköalapaikalle johtava tie vaikutti enemmänkin vuoristoradalta kuin tieltä ja muutamaan kertaan taisin todeta että ”nyt kyllä kuollaan”- sen verran jyrkkiä jotkut kohdat olivat. :) Teiden kunto tosiaan oli paikoittain jotain ihan järkyttävää, välillä oli hieman päällystettä ja välillä pelkkää kivistä hiekkapolkua. Teiden leveys oli sen verran kapea että mönkijän kanssa olisi kyllä tehnyt ajoittain tiukkaa, mikäli vastaan olisi tullut toinen mönkijä. Liikennettä oli onneksi kuitenkin aika vähän, joten saatiin ajella ihan rauhassa. Muutamassa mäessä kulkuneuvomme meinasi tosin hyytyä, mutta onneksi pääsimme aina ylös asti. 

Näkymät yhden ravintolan terassilta

Taustalla Koh Nang Yuan

Näkymät view pointilta!

Saaren pohjoisin ranta on Mango Bay, jonne oli tarkoitus mennä snorklailemaan. Jätimme mönkijän ylös mäelle ja laskeuduimme varmasti useammat sata porrasta ennen kuin pääsimme alas mäeltä ja päädyimme jonkin resortin luokse. Emme kuitenkaan tienneet että Mangon rannalle pääsee vain meren kautta veneellä. Näin ollen jouduimme skippaamaan Mangon ja lähdimme takaisin kipuamaan satoja rappusia ylöspäin, tuli TODELLA kuuma! 

Taustalla Mango Bayn ranta

Mangolta jatkoimme matkaa kohti saaren itäreunaa ja menimme Tanote Baylle ruokailemaan ja snorklailemaan. Tanote olikin todella hieno snorklauspaikka, koska koralli alkoi heti muutaman metrin päästä rannasta. Ranta oli viihtyisä ja paljon rauhallisempi kuin esimerkiksi Saireen ranta. Hintataso oli tosin hieman enemmän kuin vaikka tässä meidän rannalla. Kaikilla hiljaisemmilla rannoilla, joissa on vähemmän resortteja niin hinnat ovat heti korkeammat. Tanotelta kävimme vielä tsekkaamassa Ao Leuk-rannan, jossa nautimme kaksi todella herkullista shake-juomaa. Ao Leukissa oli selkeästi tuulisempaa ja rannalla oli ihan reipas aallokko ja ranta näytti syvenevän suhteellisen nopeasti. Ei siis ihan lapsiperheille soveltuva, mutta muuten sekin oli viihtyisä pieni ranta.

Tanote Bay

Tanote Bay

Meidän kulkuneuvo!

wroom!!

Maisemia matkalla

Ao Leuk

Ao Leuk

Ao Leukin jälkeen kello alkoikin olemaan jo sen verran, että lähdettiin suuntaamaan kotiin päin ennen pimeän tuloa. Pysähdyttiin vielä matkalla pariin paikkaan ottamaan valokuvia ja ihastelemaan maisemia. Todella mukava päiväretki oli, illalla tosin tunsi että oli koko päivän jännittänyt mönkijän kyydissä (hieman pelotti, mutta onneksi Jaakko ajoi varovasti :)). Seuraavana päivänä mulle iskikin se tauti päälle, joten siitä sitten seuraava viikko melkein kokonaan kului sängyn pohjalla.

Parantumisen jälkeen lähdettiin yhtenä aamuna tekemään pieni aamulenkki ja käveltiin niemen kärkeä pitkin Chalokille asti. Rannan viereen on rakennettu polku, joka kiertää välillä rantoja pitkin, välillä rannan vieressä kallioilla rakennettuja puita pitkin ja hieman oli pelkkää pientä polkua metsän keskellä. Matka Chalokkiin kesti reittiä pitkin 1,5 tuntia (tietä pitkin 30 min) joten kunnon aamulenkki tuli siitä reissusta. Matkan varrella oli pieniä ja idyllisiä rantoja useampia. Sellaisen pienen rannan tuntumassa olisi kiva majoittua, mutta matka sieltä esimerkiksi lähimpään kauppaan on sen verran pitkä, ettei sitä kovin usein tulisi käveltyä. 

Matkalla olleita resortteja

Pieniä biitsejä

Meidän aamupalapaikka

Tuli-showta Saireen rannalla

Kun hyppäsi renkaasta, sai ilmaisen shotin

Kuluva viikko on vierähtänyt taas uskomattoman nopeasti! Jaakko on suorittanut viimeisiä DM-kurssiin liittyviä juttuja ja kohta kurssi onkin jo kasassa! Yhtenä iltana lähdettiin sukelluskavereiden kanssa viettämään iltaa Saireen puolelle ja aamuun asti se yö sitten vierähtikin - ensimmäistä kertaa valvoimme niin myöhään! ;) Väkeä on ollut tällä viikolla yllättävän vähän liikenteessä ja tunnelma täällä Koh Taolla on ollut hiljaista. Rauhallisuuteen on osaksi ollut vaikuttamassa täydenkuun bileet Koh Phanganilla, jotka olivat torstaina. Monet suuntaavat sinne ja bileiden jälkeen elämä alkaa taas täällä vilkastua kun bilettäjät tulevat sukeltamaan. Nyt viikonlopun aikana vilkastumista alkoi jo olla selkeästi kaduilla ja ravintoloissa.

Eilen lauantaina vuokrattiin kanootti Saireen rannalta neljäksi tunniksi ja melottiin Koh Nang Yuanille, mikä on Koh Taon viereinen pieni saari. Saarella on vain yksi resortti ja sinne tehdään paljon päiväretkiä laivojen kanssa. Saarelle on pääsymaksu 100 bahtia/hlö ja hinnat olivat ravintolassa muutenkin selkeästi korkeampia. Kiipesimme näköalapaikalle ja snorklasimme rannassa jonkin aikaa. Puolen päivän aikaa saarella oli ihanan rauhallista, mutta 14-15 aikaan paikka alkoi täyttyä päiväretkeläisistä. Paluumatka takaisin Saireen rannalle tuntui todella uuvuttavalta, vastatuuli ja reiluhko aallokko tekivät melomisesta rankkaa. Pääsimme kuitenkin onneksi perille! Illalla kyllä tuntui että oli tehnyt jotakin urheilullista! 

Melomassa

Koh Nang Yuan

Koh Nang Yuan

Koh Nang Yuanin view pointilta

Tänä aamuna satoi hetken aikaa vettä kovasti, oikein sellainen trooppinen sade. Aina välillä tosiaan sataa hetken aikaa kovasti, mutta sitten aurinko alkaa jo pian paistaa. Ensi viikon perjantaina saadaan tuttuja tänne saarelle kun Hanna tulee Helsingistä kaverinsa kanssa - jipii! Luvattiin toimia oppaina ja esitellä Koh Tao niille sekä näyttää saaren parhaimmat jutut. Tervetuloa tytöt tänne, teitä jo odotellaan! :)

Me ollaan täällä Koh Taolla vielä pari viikkoa ja sitten 25.3 ajateltiin suunnata sekä Koh Phanganille että Koh Samuille muutamaksi yöksi. 31. päivä lähtee sitten lento illasta Sydneyhin, joten silloin pitää sitten suunnata takaisin Bangkokiin. Varmaankin yöbussilla tai yöjunalla mennään. Mutta vielä ehditään muutama viikko nauttia täällä Koh Taolla!

Kun virus iskee - denguekuume

Viime viikko oli varmasti yksi inhottavimmista, kenties jopa pahin kokemani sairaus oman elämäni aikana. Sairastuin nimittäin denguekuumeeseen. Denguekuume on hyttysten välityksellä tarttuva etenkin trooppisissa maissa kiusaava virusperäinen kuumetauti. Taudin voimakkuus voi vaihdella lievän flunssan kaltaisista oireista usean päivän kovaan kuumeiluun ja kipuihin.  Perusterveellä ihmisellä tauti harvoin on vaarallinen, mutta toinen sairastumiskerta saattaa olla ensimmäistä voimakkaampi ja lisäksi toiseen tartuntakertaan saattaa liittyä muita riskejä ja vakavampia komplikaatioita. Denguekuumeeseen ei ole olemassa rokotusta eikä lääkitystä. Sairaana tulisikin vain levätä kunnolla ja huolehtia nesteytyksestä.

Itselläni tauti iski yllättäen viikko sitten maanantaina. Vielä päivällä olo oli hyvä mutta iltaa kohden alkoi lämpö nousta ja kuume nousi 38,5 asteeseen. Lihaksia, etenkin selkää ja jalkoja särki hullunlailla. Tiistaina en enää meinannut päästä sängystä ylös, koko päivän makasin sängyssä ja oireet tuntuivat vain pahentuvan. Ihosta tuli kosketusarka, pelkkä hipaisukin sattui. Olo oli voimaton ja todella heikko. Keskiviikkonakin samanlaiset oireet jatkuivat. Torstaina kuume jo hieman hellitti, mutta heikko ja pyörryttävä olo jatkui. Lisäksi uutena vaivana alkoivat silmäni kipeytyä. En pystynyt katsomaan kuin suoraan eteenpäin, sivuille, alas- ja ylöspäin katsominen sattui silmiini niin kovasti.  Kävin lääkärissä tiedustelemassa mahdollisuutta ottaa verikoe ja testata onko kyseessä denguekuume. Lääkäri oli vahvasti sitä mieltä, etteivät oireeni viittaa denguekuumeeseen. Pitäisi kuulemma olla korkeampi kuume ja pidemmän aikaa. Käski kuitenkin tulla aamusta jolloin he voivat ottaa verikokeen ja näyte lähetetään Samuille ja tuloksen saa iltapäivästä. Perjantaina menin sitten antamaan verikokeen ja tulos tuli iltapäivästä. Denguetahan se oli. Lääkärikin oli mielestäni hieman yllättynyt tuloksesta. Hänen mielestään parasta olisi jos olisin lähtenyt kolmeksi yöksi sairaalaan tarkkailtavaksi, jotta veriarvojani voidaan seurata jatkuvasti. Lähin sairaala tosin sijaitsee Samuilla, joten matkustaminen sinne ei tuntunut kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Etenkin kun oloni ei ollut NIIN huono, eikä kuumettakaan enää ollut. Sovimme että tarkkailen olotilaani itse ja mikäli kuume yllättäen nousee korkeaksi, menen välittömästi lääkäriin.

Viimeisin inhottava oire mistä sain viikonlopun ajan kärsiä, oli järjetön kutina kämmenissä ja jalkapohjissa. Mitään ihottumaa tms. ei näkynyt mutta kutina oli sietämätöntä. Mikään voide, antihistamiini tms. ei auttanut kutinaan. Denguekuumeeseenhan kuuluu yhtenä mahdollisena oireena ihottuma, mutta mitään ihottumaan viittaavaa ei itselleni ilmestynyt näkyviin. Viikonloppu meni sitten huoneessa lepäillessä ja nyt olo on vihdoin ja viimein parempaan päin. Tuntuu että on jo tervehtynyt, mutta väsymystä on vielä jäljellä, tosin se saattaa denguen jälkeen kiusata pidemmän aikaa. Tänään kävin aamulla antamassa vielä toisen verikokeen ja verikoetulokset olivat jo normaaleissa raja-arvoissa. Olen siis terve! :)

Sellainen inhottava virus onnistui muhun iskemään. Kokonaisuutena tuntuu että selvisin loppujen lopuksi suhteellisen helpolla, koska kuume ei noussut 40 asteeseen ja pystyin melkein koko ajan syömään edes vähän jotain. Sen verran kauhea kokemus tuo sairaus kyllä oli, etten enää uudestaan sitä haluaisi! Täällä Koh Taolla toi dengue ei tosin tunnu olevan mikään harvinaisuus, koska vähän väliä kuulee jonkun makaavan kipeänä sängyssä. Nyt pitää kyllä alkaa käyttää huolellisemmin hyttyskarkotetta, myös aamupalalle mentäessä (koska silloinkin on hyttysiä). Etenkin mun on pyrittävä välttämään kaikin keinoin, etten saisi enää toista kertaa tartuntaa. Koko denguen saaminen on aika pienen todennäköisyyden varassa, mutta jostain syystä mä onnistuin sen sitten tällä kertaa nappaamaan.

Voitte varmasti uskoa miten hyvä fiilis mulla on taas pitkästä aikaa! Koko viime viikko meni vähän "sumussa" ja olotilassa ei ollut kauheasti kehumista. Nyt onneksi elämä taas hymyilee ja voi jatkaa jälleen "normaalia" elämää. Tänään kävin itse asiassa hetken verran jo biitsillä makoilemassa pitkästä aikaa. :) Aurinkoenergiaa tankkaamassa!

ps. Blogikirjoitus meidän mönkijäreissusta on vielä työn alla, mutta yritän päivittää sen vielä tällä viikolla kuntoon!