Länsi-Australian road trip!

Sydneystä matkamme jatkui Australian länsirannikolle Perthiin. Lento sujui mukavasti ja viiden tunnin lento vierähti yllättävän nopeasti. Perthissä ilma oli ihanan lämmin ja aurinkoinen, olimme varanneet etukäteen majoituksen kolmeksi yöksi hostellista jotta perille päästyämme ei tarvitsisi alkaa ensimmäiseksi miettiä yöpymispaikkaa. Suuntasimme näin ollen ensimmäisenä majoituspaikkaamme. Hostellimme sijaitsi pari kilometriä keskustasta ja sieltä oli helppo liikkua keskustaan ja takaisin. Perthissä on ilmaisen bussin alue, jonka sisällä saa liikkua ilmaiseksi bussilla, joten matkustaminen oli siellä helppoa. Yhden päivän vietimme Scarborough:n rannalla, jonne pääsi bussilla noin puolessa tunnissa. Biitsi oli ihanan iso ja siellä oli reilusti tilaa - ihan erilaista kuin esimerkiksi Bondilla! Jaakko viihtyi aallokossa polskien (yllättäen taas), mä viihdyin mieluummin vain rannalla, sillä tuntui liian kylmältä mennä uimaan. Perth kaupunkina vaikutti tosi viihtyisältä ja tunnelma siellä oli täysin erilaista kuin Sydneyssä. Asukkaita siellä on noin 1,5 miljoonaa, mutta kaupunki tuntui paljon pienemmälle ja idyllisemmälle kuin miljoonakaupungista voisi ajatella. Kaupunki onkin laajenemassa jatkuvasti isommalle alueelle, sillä keskusta itsessään ei tuntunut kovin suurelta. Keskustassa oli viihtyisät kävelykadut ja paljon shoppailumahdollisuuksia, joten voisi sanoa että kaupungissa on suuren kaupungin tarjonta mutta pienemmän kaupungin tunnelma. Perthissä meillä oli kymmenen päivää aikaa, joten suunnittelimme mitä haluaisimme seuraavana viikkona tehdä. Alun perin olimme miettineet, että olisi kiva lähteä kiertämään rannikkoa Perthistä etelämmäksi, sillä olimme lukeneet kyseisen alueen olevan upeaa ja mielenkiintoista seutua. Mietimme haluaisimmeko matkustaa etelämmäksi bussilla vai miten liikkuminen olisi helpointa. Päädyimme vuokraamaan campervanin, jolla pääsisimme helposti liikkumaan oman aikataulumme mukaisesti. Vuokrasimme edullisimman vaihtoehdon, pienen pakettiauton kokoisen menopelin, josta löytyi majoitustilat kahdelle hengelle. Varustuksena mukana oli pesuallas, kaasuhella, iso kylmälaukku, makuupussit, tyynyt, lakanat, pyyhkeet ja kaikki kattilat ja astiat ruokailua varten. Käytännössä kaikki samat ominaisuudet löytyivät kuin perus matkailuautostakin, mutta meillä ei ollut omaa vessaa eikä suihkua. Kaikki tarvittava siis löytyi. :)

Scarborough:n biitsi

Perthin keskustaa

Lauantaiaamusta lähdimme sitten huristelemaan rannikkoa pitkin etelän suuntaan. Pysähdyimme Bunburyssä, jossa halusimme mennä katsomaan delfiinejä. Kaupungissa on Dolphin discovery center, jonne meren ”villit delfiinit” tulevat uimaan ja ruokailemaan. Kyseinen paikka on yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa voi kohdata merten villejä pullonokkadelfiinejä niiden omassa elinympäristössä. Saavuimme paikkaan joskus 14-15 aikaan päivällä, mikä oli liian myöhään delfiinien näkemisen kannalta. Delfiinit tulevat kuulemma paikalle useimmiten aamuisin, joten emme viitsineet maksaa sisäänpääsyä. Päädyimme kuitenkin jäämään Bunburyyn yöksi, jotta voisimme heti aamusta mennä katsomaan delfiinejä. Löysimme hyvän ja edullisen leirintäalueen, jonne majoituimme yhdeksi yöksi. Seuraavana aamuna suuntasimme sitten heti puoli kymmenen aikaan centerille ja onneksemme yksi delfiini oli juuri silloin rannassa! Mereen pääsi kahlaamaan vaatteet päällä, ihmiset seisoivat rivissä ja mukana oli työntekijöitä jotka valvoivat tilannetta jatkuvasti. Delfiini tuli viereen uimaan ja ihmettelemään. :) Lähdimme katsomaan rakennuksen sisällä olevia kaloja mutta ei mennyt kauaakaan kun kuulimme huudon että rannassa oli jälleen delfiinejä! Juoksimme mereen katsomaan ja siellähän niitä oli kaksi kappaletta! Seisoimme meressä ja ihastelimme delfiinejä - huima kokemus!

Eka ilta leirintäalueella - hyvät eväät tottakai! :)

Varo kenguruita!

Siltä se välillä tuntui kun kännykässäkään ei ollut kenttää...

Dolphin discovery center

Delfiini <3

Bunburystä jatkoimme delfiinien näkemisen jälkeen matkaa Gnomesvilleen katsomaan puutarhatonttuja. Juttelimme leirintäalueella naapureidemme kanssa ja he suosittelivat menemään katsomaan kyseisiä tonttuja. Gnomesvillestä löytyi iso alue täynnä tuhansia tonttuja! Idea on joskus syntynyt siitä, että joku on jättänyt paikkaan muistoksi omalla nimellä ja päivämäärällä varustetun tontun ja vähitellen turistit ovat tuoneet uusia ja uusia tonttuja samalle alueelle. Tonttuja oli tuhansia ja koko alue näytti hassun hauskalta! Puutarhatonttujen oma kaupunki. :) Tonttukaupungin jälkeen pysähdyimme Benbertoniin katsomaan kolmen kilometrin mittaista laituria. Laiturille kävelemisestä olisi pitänyt maksaa pääsymaksu, joten päädyimme ihastelemaan valtavan mittaista laituria rannalta käsin. Yöksi päätimme mennä Yallinuppiin, jossa majoituimme kahdeksi yöksi. Siellä ehdimme viettää hetken aikaa rannalla, käydä kävelemässä pienen polun pätkän luonnonpuistossa, valokuvaamassa auringonlaskua ja rentoutua hyvän ruoan ja juoman parissa. Leirintäalueella oli varoitus käärmeistä, joita emme onneksi kuitenkaan onnistuneet leirintäalueella näkemään, mutta luontopolulla törmäsimme yhteen pieneen käärmeeseen. Ilma oli koko ajan aurinkoista ja lämmintä, tosin illalla ja yöllä lämpötila laski tuntuvasti ja pitkähihainen/takki oli todellakin tarpeen. Yallinupista matkamme jatkui kohti Margaret Riveriä, jossa halusimme mennä viinitilalla pyörähtämään (toisin sanoen halusimme mennä maistelemaan viinejä). :) Kumpikaan meistä ei ollut koskaan ennen käynyt viinitilalla, joten kokemus oli kummallekin uusi. Menimme tiskille ja siinä nainen näytti viinilistaa ja kyseli mitä viinejä halusimme maistaa. Taisimme maistella ainakin kolmea eri punaviiniä ja valkoviiniä sekä kahta makeampaa jälkiruokaviiniä. Idea toimi niin että meille kaadettiin pieni liraus lasiin, josta maistoimme ja loput saimme (halutessa) kaataa tynnyriin. Paljoa emme tosiaan voineet maistella, sillä olimme kuitenkin autolla liikenteessä. Ostimme mukaamme yhden pullon punaista makeaa jälkiruokaviiniä. Viinitilalta jatkoimme matkaa lähellä olevaan suklaatehtaaseen. Siellä sai maistella muutamia suklaita sekä suklaalikööriä. Kyseinen suklaalikööri oli kyllä TODELLA ihanaa ja herkullista, oikein sellaista paksua ja suklaamaista - nam! Törmäsimme matkalla myös juustotehtaaseen, joten kävimme sielläkin maistelemassa juustoja ja ostimme mukaamme chilicheddarjuuston. Alueella törmäsi jatkuvasti johonkin viinitilaan, joten valinnanvaraa oli. Meillekin tuotti hankaluuksia päättää mihin niistä menisimme. Koko päivän saisi helposti kulutettua viinitiloja kierrellen, mutta oma kuski olisi syytä ottaa mukaan. ;)

Välillä maisemat muistuttivat  maalaismaisemaa

Gnomesville

3 km mittainen laituri taustalla

Hurjat aallot Yallinupissa

Yallinup

Auringonlasku Yallinupissa

Viinitilalla

Suklaatehdas!

Herkkumaisteluiden jälkeen jatkoimme matkaamme kohti etelää ja pysähdyimme käymään Mammoth-luolassa. Kyseinen luola on yksi suurimmista mitä tältä alueelta löytyy. Luola oli 1,5 miljoonaa vuotta vanha ja korkeutta sillä oli huimat 30 metriä. Luola oli täynnä tippukiviä, jotka ovat muodostuneet kalkkiveden valumisesta. Saimme kiertelyyn mukaamme mp3-soittimen, josta pystyimme kuuntelemaan tarinaa luolasta. Luola oli valaistu tunnelmallisesti ja kaikkialla oli hienoja yksityiskohtia - hieno kokemus!

Mammoth cave

Tippukiviä roikkuu katosta

Yöksi päätimme majoittua kansallispuistossa, ihan kokemuksen vuoksi ja lisäksi majoittuminen siellä on tavallista leirintäaluetta edullisempaa. Kokemus oli tosiaan mielenkiintoinen, sillä yöllä alueella ei ollut mitään valoja, joten saimme pärjätä omien taskulamppujen avulla. Vessat kyllä löytyivät, mutta nekin muistuttivat enemmän kuivakäymälää kuin tavallista vessaa. Pilkkopimeä yö ahdisti kyllä kieltämättä mua hieman liikaa, joten menimme jo aikaisin nukkumaan ja nukuimme hyvät yöunet seuraavaan aamuun asti. Aamulla sitten jatkoimme matkaamme mutta koska ilma oli sateinen ja kolea, emme päässeet kiipeämään Bicentennial-puuhun. Kyseinen 75 metrin korkuinen puu sijaitsi samassa kansallispuistossa jossa majoituimme ja ylös on mahdollista kiivetä puuhun rakennettuja tikapuita pitkin. Sateisella ilmalla kiipeäminen on liukkauden vuoksi kiellettyä, joten emme päässeet kokeilemaan huikeaa kiipeämistä, harmi. Jatkoimme jälleen matkaamme ja suuntasimme kohti Denmarkia (emme kuitenkaan kohti Tanskaa :)). Ilma oli edelleen sateista ja synkkää. Matkan varrella lähellä Denmarkia pysähdyimme tekemään tree top walkin Valley of the giants:issa. Tree top walk on rakennettu kävelypolku jättimäisten puiden latvojen korkeudelle, joten kävelyreitti kulkee huikean korkealla. Kävelysilta heilui aina välillä, joten korkeanpaikan-kammoisille kokemus ei välttämättä ole paras mahdollinen. :)  Alueelta löytyi tosiaan jättimäisen kokoisia puita! Onneksi sade hellitti kävelymme ajaksi ja aurinkokin yritti välillä kurkistaa pilvien takaa. Kävelyretken jälkeen suuntasimme Denmarkin leirintäalueelle ja päätimme viettää siellä viimeiset kaksi yötä. Leirintäalue oli iso ja viihtyisä ja iltaisin ihastelimme aina alueella pomppivia kenguruita, jotka tulivat syömään nurmikkoalueille. Jotkut kenguruista olivat yllättävän kesyjä ja niiden lähelle pystyi kävelemään kun taas osa oli tosi säikkyjä ja ne pomppivat heti pois meidät nähtyään. Näimme erikokoisia kenguruita, jotkut olivat yllättävän isoja, lähes Jaakon korkuisia ja toiset taas paljon pienempiä. Näimme kenguruita myös teiden varsilla olevilla pelloilla ja niityillä. Meitä myös varoitettiin ajamaan etenkin pimeään aikaan, sillä juuri silloin kengurut saattavat pomppia tielle. Näin ollen emme koskaan ajaneet pimeän tultua. 

Kansallispuistossa oli aika märkää

Bicentennia tree (latva ei edes mahtunut kuvaan!)

"Rappuset" joita pitkin puuhun voi kiivetä

Tree top walk

Jättimäisiä puita, joista osa oli alaosasta halki

Denmarkissa leirintäalueen läheinen biitsi

Kenguru leirintäalueella!

Mahtava kokemus oli tämä autonvuokraus ja ajelu Australian länsirannikolla. Näimme upeita maisemia ja koimme unohtumattomia sekä ainutlaatuisia asioita. Mikäli olisimme reissanneet bussilla, meiltä olisi varmasti jäänyt yli puolet näkemättä siitä, mitä nyt olemme ehtineet nähdä ja kokea. Voimme lämpimästä suositella kaikille autonvuokrausta Australiassa! Ne tiet joita ajelimme olivat kaikki hyvässä kunnossa, mutta välillä ne olivat yllättävän kapeita ja jyrkkiä. Nopeusrajoitus oli tosi usein 90-110 km/h sellaisilla teillä, joissa Suomessa olisi max 60 km/h. Järkeä saa siis tosiaan käyttää, eikä nopeusrajoitusten mukaan ole todellakaan pakko ajaa.    Vasemmanpuoleinen liikenne ja kuskin paikka auton oikealla puolella tuntui aluksi tosi hassulta, mutta yllättävän nopeasti siihenkin tottui. Meidän reissulla tosin Jaakko on hoitanut ajamisen kokonaan, itse en ole oikein uskaltautunut kuskin hommiin. Teillä sai kuitenkin ajella tosi rauhassa ja välillä tuntui että olimme ainoita koko liikenteessä.

Nyt tätä kirjoittaessa istuskelemme Perthin lentokentällä ja odotamme illalla lähtevää lentoa Cairnsiin. Ajoimme tänään tänne Perthiin Denmarkista, lähdimme aamulla kahdeksan aikaan ajelemaan ja olimme perillä kahden aikaan päivällä. Olihan matka suhteellisen pitkä yhdelle päivälle, mutta suunnittelimme jo automatkan alussa että viimeisenä aamuna voidaan ajaa takaisin Perthiin.  Näin saimme viettää leirintäelämää mahdollisimman paljon. :) Perillä Cairnsissä olemme neljän aikaan aamusta, mikä on aika kökkö aika saapua perille. Joudumme varmaankin aikaisen saapumisen takia kuluttamaan jonkin aikaa lentokentällä ennen kuin suuntaamme etsimään majoitusta. Viimeinen viikko camperin kanssa oli tosin aika hektinen ja liikuimme paljon paikasta toiseen, joten Cairnsissä taidamme ainakin aluksi vain rentoutua ja löhötä biitsillä. :)

Vielä kymmenen päivää aikaa nauttia Australiasta Cairnsissä ja sitten matkamme jatkuu kohti Indonesiaa. Cairnsissä tarkoituksena olisi päästä ainakin snorklailemaan ja Jaakko haluaisi päästä sukeltamaan. Sieltähän löytyy Great Barrier Reef, joka on maailman suurin koralliriutta. Merenalainen maailma on siis siellä varmasti upeaa! Päivitän blogin sitten taas kuntoon Cairnsin jälkeen, nyt pitää kohta suunnata lähtöselvitykseen ettemme vain myöhästy lennolta! :)

Kiehtova & valloittava kenguruiden maa - Sydney

Pian ollaan oltu jo kymmenen päivää Sydneyssä ja pian Australian valloittaminen jatkuu Perthissä, jonne lennämme huomenna keskiviikkona. Näiden kymmenen päivän aikana olemme ehtineet nähdä ja kokea paljon uusia asioita. Kolme ensimmäistä yötä majoituimme couchsurffareiden luona Darling Harbourissa, joten sijainti oli loistava ja siitä pääsi kätevästi joka paikkaan. Heti ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina) kun saavuimme tänne, lähdimme porukalla Manly beachille ja menimme sinne laivalla. Laivamatka kesti noin puolisen tuntia ja matkalla sai ihailla mahtavia maisemia ja nähtävyyksiä. Manlyllä tarkoituksena oli mennä snorklailemaan yhteen rauhallisempaan kohtaan, mutta aallokko oli jostain syystä myös siellä liian raju, joten kukaan ei halunnut mennä snorklailemaan. Kävimme ostamassa kaupasta barbeque tarvikkeita; lihaa, makkaroita, patonkia ja juomaa ja palasimme takaisin rannan luokse grillailemaan. Täällä Australiassa on kuulema yleistä että kaikilla rannoilla on isot yleiset grillit, joissa saa grillata vapaasti. Olispas Suomessakin! Paikalle saapui myös muita couchsurffareita ja grillailimme porukalla ja joimme viiniä. Ostimme muuten Jaakon kanssa kengurunlihaa ja maistoimme kumpikin sitä ensimmäistä kertaa - hyvää oli! Yhdessä vaiheessa alkoi satamaan vettä, mutta jatkoimme silti grillaamista. Tuntui kyllä hyytävän kylmältä silloin se ilma, etenkin kun pari päivää aikaisemmin olimme vielä Thaimaan lämmössä! Myöhemmin suuntasimme porukalla vielä muutamalle yhteen Manlyn kuppiloista. Tosi hauska ilta oli ja tuntui mukavalle että Eddy ja Brianna (kenen luona majoituimme) ottivat meidät mukaan ja näyttivät paikkoja!

Laivamatka Manlylle

Taustalla Sydneyn oopperatalo

Manly beach

Mukavan kokoisia aaltoja!

Grillailua

Poltimme tähtisädetikkuja :)

Seuraavana aamuna nukuimme univelkoja pois ja päivällä lähdimme kiertelemään Jaakon kanssa kaupungille. Halusin löytää varalle jotakin lämpöisempiä vaatteita, varsinkin iltoja varten. Illalla sitten kävimme porukalla syömässä yhdessä meksikolaistyylisessä ravintolassa ja joimme tarjouksessa olevat margaritat - namii! Tiistaina kiertelimme taas aamupäivän kaupoissa ja kaupungilla. Kokkasimme Jaakon kanssa päivälliseksi kaikille makaronilaatikkoa ja pannukakkua. Halusimme tehdä jotain Suomessa syötävää ruokaa ja kaikki tuntuivat tykkäävän meidän kokkauksista. Illalla sitten lähdimme museoon (Australian Museum) ”bilettämään” eli kyseessä on joka tiistai pidettävä tapahtuma, jossa museossa on esiintyjiä, dj:eitä, musiikkia ja muuta tapahtumaa ja samalla voi kiertää näyttelyitä ja juoda viiniä/olutta tms. Lippu sinne maksoi 15 dollaria ja siihen sisältyi yksi ilmainen juoma. Hauska idea järjestää juhlat museossa ja kaikilla tuntui olevan siellä hyvä meininki päällä. Paikalla oli myös oikea käärme (diamond python) jonka sai ottaa omille hartioille! Jaakko uskalsi ottaa käärmeen hartioilleen ja mäkin menin sitten siihen mukaan, jotta saimme kuvan todisteeksi. ;) Käärme ei ollut yhtään limainen vaan enemmänkin sellaisen pehmeän nahkan tuntuista. Hurjaa se oli silti!

Shoppailukatu

Australian Museum

Tyrannosaurus rex

Joku esitys menossa

Diamond python + pelokkaat uhrit :)

Keskiviikkona jatkoimme matkaa Bondi beachille ja varasimme rannan tuntumassa olevasta hostellista kolme yötä. Onneksi meille sattui mainiot rantakelit, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta joka päivä! Lämpötilaa ei kuitenkaan voinut verrata Thaimaan rantakeleihin, koska auringossa makoillessa ei tullut edes hiki pintaan. Merivesikin tuntui aluksi hyytävän kylmältä, mutta kun sinne uskalsi kastautua niin iho tottui siihen suht nopeasti. Itse en kyllä viihtynyt vedessä viileyden takia kovinkaan kauaa, mutta Jaakko tykkäsi hyppiä aalloissa melkein tuntikaupalla. Ensimmäisenä päivänä Jaakko lainasi hostellilta bodyboardin (pieni lauta jonka päällä voi makaa mahaltaan) ja sen kanssa päivä kuluikin rattoisasti aalloissa leikkien. Tokana päivänä Jaakko otti sitten kokeiluun surffilaudan ja mä otin itselleni sellaisen bodyboardin. Kävin kerran kokeilemassa aallokossa, mutta aallot olivat sen verran kovia, että luovutin suosiolla ja palasin rannalle. Ei ollut kivaa kun uikkarit olivat koko ajan nilkoissa (aallot heittivät niin kovin) ;). Jaakko harjoitteli sinnikkäästi koko päivän surffilaudan kanssa ja muutaman kerran se taisikin päästä laudan päälle! Aallot ovat kyllä siellä Bondilla niin järkyttävän isoja, että telkusta katsottuna ne näyttävät pieniltä. Mahtavasti jotkut surffarit taiteilivat aallokossa ja niiden meno näytti niin helpolta, vaikka oikeasti lajiin tarvitaan paljon taitoa ja osaamista. Rannalla oli erikseen merkitty alue uimareille ja surffareille. Uimareille kielletyllä alueella on sen verran voimakkaita virtauksia merelle päin, että uiminen siellä on vaarallista. Hengenpelastajilla on vain tietty merkitty alue (uimareiden alue) jota he vartioivat. Jatkuvasti pelastajat saivat olla huutamassa uimareille ja käskemässä heitä siirtymään, mikäli he menivät väärään kohtaan uimaan. Bondi beachi on noin kilometrin pitkä, joten tilaa siellä oli, mutta pääsiäisen takia rannalle oli eksynyt meidän lisäksi myös muita lomailijoita. Pitkäperjantaina ranta oli ihan täynnä ja tuntui että kaikki olivat tulleet sinne! Kävin perjantaiaamuna juoksemassa rannalla kahdeksan aikaan ja silloin jo rannalla oli paljon surffareita ja auringonottajia! Juoksijoita ja urheilijoita näki rannalla joka päivä paljon, joten tuntui että paikka on suosittu urheilijoiden keskuudessa. Bondin alue oli kyllä todella viihtyisää seutua, tykkäsimme kumpikin tosi paljon!

Näkymä meidän huoneesta

Hengenpelastajien päämaja :)

Aallot!

Bondin katuja

Bondi beach

Lisää kuvia hurjista aalloista!

Bodyboard testaukseen

Surffipoika ;)

Lauantaina palasimme takaisin keskustan tuntumaan Kings Crossille, josta olimme varanneet kaksi yötä hostellista. Yritimme koko viikon ajan lähettää useita Couchsurfing hakemuksia, mutta pääsiäisloman takia kaikilla tuntui olevan kiire ja muuta menoa, joten emme löytäneet majoitusta sitä kautta. Onneksi hostelleista kuitenkin tuntuu löytyvän aina tilaa, tosin pääsiäisen takia monet paikat olivat yllättäen täynnä. Kings Crossilla meno oli aivan erilaista kuin ”ydinkeskustassa” tai Bondilla. Kaduilla oli strippiklubeja, erotic shoppeja yms. joita ei keskustassa ole. Lisäksi kaduilla näki alkoholisteja, kerjäläisiä ja muita kodittomia, joten alue on ilmeisesti hieman ”pahamaineisempi”. Jaakko sanoikin lukeneensa jostain että Kings Cross on se alue, mistä turisteille ei koskaan kerrota ja mainosteta. Alueella oli kuitenkin paljon hostelleja ja majoituspaikkoja, joten sinne eksyy varmastikin enemmän reppureissaajia ja nuoria kuin perheitä. Kings Crossilta kävimme kiertelemässä Sydneyn keskustassa, mm. oopperatalolla ja Harbour Bridgen luona. Ihmisiä oli todella paljon liikenteessä pääsiäissunnuntaina ja etenkin satamien luona kaikki kuppilat ja ravintolat olivat tupaten täynnä. Sunnuntaina päätimme mennä käymään IMAX-leffateatterissa  ihan kokemuksen vuoksi. Sydneyn IMAX-teatterissa on nimittäin maailman suurin screen, joten 3D-dokumentti jonka katsoimme oli aika huikea kokemus! Teatteri sijaitsee Darling Harbourissa ja pääsiäisestä johtuen alue oli täynnä esiintyjiä ja tapahtumia. Etenkin lapsiperheitä oli paljon liikenteessä. Mekin saimme viettää hieman pääsiäistä, kun hostellissa oli sunnuntai-aamuna "munanmetsästys"-kilpailu. Hostelliin oli piilotettu lappuja, joiden löytäjät saivat palkinnoksi ison suklaisen pääsiäispupun/munan. :)

Nurmikenttiä oopperalon lähellä

Oopperatalo

Näkymä oopperatalolta Sydneyn sataman suuntaan

Taustalla Harbour Bridge

Harbour Bridge vasemmalla ja oopperatalo oikealla

Pääsiäsmunat :)

Darling Harbour

IMAX-teatteri

Maanantaina matkasimme aamujunalla Katoombaan, Blue Mountains-alueen luokse. Junamatka kesti noin kaksi tuntia ja juna oli niin täynnä että kaikille ei edes riittänyt istumapaikkaa. Pääsiäisloman takia monet muutkin halusivat suunnata ihailemaan vuoristoaluetta. Katoomba on pieni kylä noin 1000 metrin korkeudessa merenpinnasta. Siellä oli selkeästi kylmempää kuin Sydneyssä, illalla lämpötila laski lähemmäs 10 astetta, hui! Onneksi oli kuitenkin aurinkoinen ilma koko päivän, joten saimme nauttia raikkaasta ja kauniista vuoristoilmastosta. Saimme Couchsurfingin kautta majoituksen kahden italiaisen pojan luota ja he asuivat ihan juna-aseman vieressä. Lähdimme heti perille päästyämme vaeltamaan (paikallisesti "bushwalking") Blue Mountainille, jonne on rakennettu erilaisia kävelypolkuja. Reiteistä on mahdollista valita joko kevyempi tai rankempi vaihtoehto. Itse teimme niin, että menimme junalla ensin alas, kiersimme alhaalla merkittyä polkua pitkin ja nousimme rappuset ylös. Junamatka alas ei ole metreissä paljoakaan (415m), mutta kyseinen rautatie on maailman jyrkin! Pakkohan sitä oli siis sen takia kokeilla! Aluksi kyllä mua pelotti tosi paljon, mutta matka oli niin lyhyt ettei sitä ehtinyt kauaa pelätä. :) Alas olisi voinut mennä myös sellaisella cableway:llä, mutta juna tuntui kiehtovammalta. Maisemat olivat ylhäältä ihan mielettömät ja myös kävelyreitillä sai ihailla jatkuvasti mahtavia näkymiä. Kiersimme "rankemman" reitin, jonka kestoksi oli merkattu 2,5-3 tuntia, mutta me kiersimme sen reilusti alle kahdessa tunnissa. :) Rappusissa (900 porrasta) kieltämättä hieman hengästytti, mutta ylös kuitenkin pääsimme! Mahtava kokemus ja unohtumattomat maisemat!

Katoomban juna-asema

Katoomban katuja

Blue Montains (maisemat ylhäältä)

Cableway

Railway, jolla menimme alas

Kiskot ovat JYRKÄT!

Meidän reitti

Maisemat matkalta

Rappuset

Three Sisters - kuuluisa kalliomuodostuma

Katoombassa oli näkyvissä syksyn merkit

Sellaista tänne Australiaan kuuluu! Sydney on kyllä aivan ihana kaupunki, kaunis, monipuolinen ja ihmiset ovat täällä vain niin ihania! Koskaan ei tiedä mitä täällä tapahtuu, esimerkiksi yksi kerta eräs vanhempi mies alkoi näyttää meille taikatemppua seteleillä kaupan kassajonossa ja yksi kerta menimme kassalle niin myyjä sanoi että jos arvaamme sentilleen oikein mitä ostokset tekevät niin saamme ne ilmaiseksi! Ja matkalla Bondilta Kings Crossille Jaakko olisi antanut istumapaikkansa eräälle vanhemmalle rouvalle, niin tämä otti sen niin kohteliaisuutena että antoi pussillisen suklaamunia pääsiäislahjana! Ihana! Kaupunki on kyllä täynnä iloisia ja etenkin elämäniloisia ihmisiä ja kuka tahansa saattaa alkaa yllättäen juttelemaan. Lisäksi kaikki ovat avuliaita ja antavat meille jatkuvasti vinkkejä matkaa varten. Juna/metroasemilla kukaan ei juokse (toisin kuin esim. Helsingissä) ja se on ihanaa, koska muuten muiden kiireys tarttuu helposti myös itselle. Olisi ihana nähdä että myös Suomessa ihmiset olisivat näin iloisia ja positiivisia! Mietimme Jaakon kanssa että varmasti myös ilmastolla on jotain tekemistä asian kanssa, koska Suomessakin ihmiset tuntuvat olevan erilaisia valoisaan ja lämpimään aikaan.

Huomenna sitten suunnataan Australian toiselle puolelle, siellä pitäisi olla selkeästi lämpöisempää kuin täällä - ihanaa! Mielenkiinnolla odotamme, mitä kaikkea uutta Perth tuo tullessaan. Varmasti kaikkea ihanaa, sillä Australia on kyllä jo nyt vienyt sydämen. <3